Italialainen suklaa-amaretto-piirakka

Vaikka olen pitänyt blogia jo vuoden, en ole vielä blogannut lempikakkuani - italialaista suklaa-mantelilikööripiirakkaa, joka tarjotaan kermavaahdon ja säilöttyjen aprikoosinpuolikkaiden kanssa. Joskus johonkin leipomukseen vaan rakastuu, ja niin on käynyt minulle kaikkiaan kahden kakun kanssa: Ellen Svinhufvudin kakun suhteen, sekä tämän italialaisen kakun kanssa. Kummitädilläni oli lapsuudessani tapana tuoda Ellen Svinhufvudin kakkua tuliaiseksi isoihin juhliin, ja se olettaakseni jakaa ihmiset siitä pitäviin tai ei, mutta itse olin haltioissani. Kyseistä kakkua ei enää Stockmannilta valitettavasti saa, vaan sen on korvannut samantyyppinen Sans Rival-kakku. Maku-lehdestä kuitenkin kyseisen kakun reseptin saisi nyt talteen.
Päivitys toukokuu 2009: Kakulle on löytynyt jälleen valmistaja, artikkeliin tästä.

Ehkä mukaan kolmanneksi, hiipuneeksi kakkuihastukseksi, voisi vielä laskea Sacher-kakun, joka oli joskus kauan sitten jokajouluinen leipomistraditio rommiversiona, mutta jonka kahvilaversiot ovat usein pettymyksiä.

Amarettopiirakka on tainnut jäädä bloggaamatta siksi, että ainekset ovat hiukan erikoisemmat - amarettolikööriä ja amarettikeksejä - joita ei yleensä löydy kotoa spontaanin leipomisinnon (tai vieraiden!) yllättäessä. Tekotavaltaan kakku on helpohko, kunhan klaaraa suklaan sulattamisen ja valkuaisvaahdon teon.

Lempikakkuaan haluaa hiukan varjella muiden kritiikiltä - maut ovat erilaisia, ja vaikka itse pidän kakun pettävän keveästä, tiiviistä ja pelkistetystä rakenteesta yhdistettynä pehmeään kermavaahtoon sekä täyteläisiin, mehukkuutta tuoviin aprikooseihin, voi se jonkun mielestä olla tavanomainen enkä odottaisi mitään vau-kommentteja vierailtakaan. Kirjoittajille sanotaan klassiseksi ohjeeksi "kill your darlings", (s.o. karsi tekstistä pois lempilapsesi, jotka eivät tuo mitään lisää, kestä kritiikkiä tms.) mutta harva leipoja tai ruoanlaittaja haluaa saada rankkaa kritiikkiä työn tuloksistaan. Toisaalta kritiikki kasvattaa myös harrastelijaa. Ongelmahan periaatteessa aina tulee esille, kun postaa jonkin reseptin blogiin taikka tarjoaa vieraille - pitävätkö muut, onnistuiko tuotos tällä kertaa, onko ohje satavarma vai vaatiiko jotain kikkoja.

Muistan teini-ikäisenä, kun tein usein kaneliässiä - ihan tavallisia pikkuleipiä, mutta tietyn kirjan ohjeella - ja leipomisessa itse erittäin taitava (aiemmin mainittu)kummitätini pyysi ohjetta. No, kopioin ohjeen, mutta kummitätini soitti perään ja sanoi, ettei niistä tullutkaan samanlaisia... En siihen aikaan oikein osannut auttaa - nyt jo hieman (!) viisastuneena leipojana tietäisin, että periaatteessa kaikki prosessin pienimmätkin osaset vaikuttavat - lähtien voin merkistä (ulkomailta, esim. Kanadasta saa niin paljon enemmän voilaatuja kuin Suomesta ja upeanmakuisia, muuten!) uunin toimintaan asti.

Tulipa jaariteltua...Asiaan: amarettikeksit ja amarettolikööri puuttuivat kaapista taaskin, mutta rakenne onnistui korvikkeillakin. Kuvat ovat siis mukaillusta korvikekakusta - josta tuli ok, mutta oikeasti kyllä suosittelen tuota alkuperäistä ohjetta ja taidan postata vain sen. (Korvikkeeseen tuli vaniljaista Gallianoa- yrttilikööriä Italiasta Amareton manteli-aprikoosiaromien sijasta ja pian vanhentuvia italialaisia amarelli-keksejä (pehmeitä mantelikeksejä) amarettien (kovia mantelikeksejä) sijaan. Lisäksi jouduin korvaamaan osan suklaasta voilla, mikä oli ehkä suurin muutos reseptissä.)


Italialainen suklaa-amaretto-piirakka (Linda Collister: Suklaa. Gummerus, 2003.)
8 annosta

110 g pilkottua tummaa suklaata
2 rkl Amaretto-likööriä
110 g huoneenlämpöistä suolatonta voita
1, 25 dl sokeria ja lisäksi 1 rkl
3 isoa munaa, keltuaiset ja valkuaiset eroteltuna
60 g murennettuja amarettikeksejä (Oma: punnitse tai ks. yhden keksin paino pussin kyljestä, ainakin amarellikeksit painoivat 12.5 g/keksi, joten käytin niitä 5 kpl.)
1 dl siivilöityjä vehnäjauhoja

Tarjoilua varten:
kermavaahtoa
tuoreita mustikoita, tuoreita vadelmia tai keitettyjä aprikooseja (oma huom: tai säilykeaprikoosin puolikkaita, mielestäni toimivat hyvin, en ole kokeillut tuoreita marjoja, mutta kesällä houkutteleva vaihtoehto)

pyöreä n. 20 cm:n irtoreunavuoka voideltuna ja jauhotettuna (Oma huom: käytän usein itse tavallista piirakkavuokaa - siitä kakkua ei saa kokonaisena irti, mutta palat voi leikata ja asettaa tarjolle lautasille kermavaahdon ja hedelmä-tai marjalisäkkeen kera.)

1. Laita pilkottu suklaa ja likööri kuumuutta kestävään kulhoon, aseta kulho höyryävää, mutta ei kiehuvaa vettä sisältävän kattilan päälle (Kulhon pohja ei saa ulottua veteen eikä höyry päästä kosketuksiin suklaan kanssa!) ja anna suklaan sulaa. Ota kulho kattilasta, sekoita hieman ja anna jäähtyä.


Murskaa kakkuun tulevat keksit sulkemalla ne tiiviisti suljettuun muovipussiin (Minigrip tms.) ja murskaa ne tukevalla alustalla esim. perunanuijaa tai kaulinta käyttäen.


Keksit käsiteltyinä.


2. Vaahdota voi ja 1.25 dl sokeria sekoituskulhossa sähkövatkaimella tai puulusikalla hyvin vaaleaksi ja kuohkeaksi (Oma huom. Jos vatkaimessasi on kiemuraiset voivatkaimet, käytä niitä, niin normaalivatkaimet jäävät puhtaiksi munanvalkuaisten vatkaamista varten!). Vatkaa mukaan munankeltuaiset yksi kerrallaan ja lisää sitten jäähtynyt suklaa. Kun seos on aivan tasaista, sekoita jauhot ja murennetut keksit varovasti mukaan isolla metalli- tai puulusikalla.


Jauhot ja keksimurska taikinaan...


3. Laita munanvalkuaiset puhtaaseen kulhoon ja vatkaa niitä sähkövatkaimella tai vispilällä, kunnes valkuaisvaahdosta muodostuu teräviä huippuja. Vatkaa mukaan ruokalusikallinen sokeria, jotta saat aikaan jäykän, kiiltävän marengin (normitesti, milloin valmista: pystyt kääntämään kulhon ylösalaisin vaahdon putoamatta). Sekoita marenkivaahto varovasti taikinaseokseen kolmena eränä.

4. Kaada taikina voideltuun vuokaan ja paista 180- asteisessa uunissa 30-35 minuuttia, kunnes piirakka tuntuu sormeen kiinteältä (oma huom: voit myös kokeilla kypsyyttä esim. puisella cocktailtikulla). Anna jäähtyä vuoassa 10 minuuttia. Irrota piirakka irtopohjavuoasta, jos käytät sellaista, ja siirrä se ritilälle jäähtymään rauhassa. Jos käytät piirakkavuokaa, voit antaa piirakan jäähtyä siinä (kestää hieman kauemmin).


Paistovalmiina.



5. Sirottele päälle tomusokeria ja tarjoile hieman lämpimänä tai huoneenlämpöisenä kermavaahdon ja tuoreiden marjojen kera. Voit vaihtoehtoisesti ripotella halkaistujen aprikoosien päälle sokeria, likööriä ja murennettuja amarettikeksejä, kypsentää pehmeäksi ja tarjoilla kakun kera. (Oma huom. Itse tarjoan ohjeista huolimatta kermavaahtoa JA säilykeaprikooseja, maku - ja helppouskysymys! Nyt korvikekakun kanssa kyllä ei ollut kumpiakaan, mutta vaikka kermavaahdon ehkä voisi jättää pois, olisin kyllä kaivannut niitä aprikooseja.Purkkiaprikooseissa on muuten (muka yllättäen...) huimia eroja, kannattaa testata ennen tarjoamista, jos haluaa pelata viimeisen päälle.

Amarettopiirakka kannattaa syödä kolmen päivän kuluessa. Sitä ei voi pakastaa.



Anna kakun levätä hetki ennen tarjoilua.

(Oma huom. Puhun välillä kakusta, vaikka virallinen nimitys Linda Collisterin kirjassa on piirakka. Selvennettäköön, että leipomuksen rakenne on kakkumainen, mutta korkeus jää piirakan tasolle, matalaksi. :) )