Miksi suomalainen koulutus kestää niin kauan? Kai siksi, että se on jotenkin perusteellista ja valtion kustantamaa.
Puolessa vuodessa ja kymppitonnilla (!) pääsisi Ranskaan suorittamaan virallista kondiittorintutkintoa (CAP pâtisserie) vaikka hienon kuuloisessa "Kansallisessa korkeamman asteen sokerileivonnan koulussa", Alain Ducassen osittain omistamassa - alkusivulla on jo vinkkinä Visa-kortin logo, josta jo tyhmempikin tajuaa, että koulu on yksityinen - tai siitä, että lahjakortteja koulun kursseille samoin kaupataan jo etusivulla! Toisessa yksityisessä "instituutissa" (INBP) koulutus kestää 4.5 kuukautta (ja kustantaa 7500 euroa). Samaan syssyyn opitaan -ainakin joissain koulutuksissa- kakut, suklaa ja jäätelö.
Ehkä - ainakin jos tulee tylsää - vaihdankin ammattia ja ryhdyn sokerileipuriksi. Saisi sokerilakko kyytiä!
Tosin sitten en voisi ruveta bretagnelaiseksi pellavanviljelijäksi enkä B&B-farmiemännäksi enkä vapaaksi keraamikoksikaan... Tai yrttilääkitsijäksi tai joogaopettajaksi...
Onneksi ei pidä ihan tällä hetkellä valita. (Ja ei, en ole mitään yllämainituista NYT :) ).
Ps. Mitä tulee lyhytkursseihin ja muuhun ei-ammatilliseen koulutukseen, ainakin "leffasta tuttu" (Julie & Julia) Le Gordon Bleu Pariisissa ja tuo samainen A.Ducassen Ecole Nationale Supérieure de la Pâtisserie Lyonin lähellä tarjoavat myös niitä: ihan muutaman tunnin kurssia, jossa tehdään esim. yksi jälkiruoka (hinta n. 90e/krt), sekä muutaman kuukauden kursseja. Osa kursseista on myös englanniksi.
Tekstit
Kyllä kiinnostais että millaista on ranskanlainen konditoriaopetus! Mietin tota kestoeroa Suomen ja Ranskan koulutuksessa. Syy on varmaan tämä: jos on käynyt lukion niin ammattikoulutus supistuu kahteen vuoteen Suomessa. Leipuri-kondiskoulussa eka vuosi on leipomotuotteita eli pullaa, leipää, ym. Ekaan vuoteen mahtuu siis leivän lisäksi ranskalaisten viennoisserie. Toka vuosi on kondisvuosi. Toki koulutus Suomessa on sittenkin pitempi kuin Ranskassa mutta on kuitenkin jo supistunut aika paljon. Ja onko tuossa koulussa harjoitteluja? Vuoteen mahtuu Suomessa 2kk.
VastaaPoistavarsinainen kondiittorin (ammatti)tutkintohan kestää kai nelisen kuukautta ja maksaa jonkun 200e jotain paperien pyöritystä.. pohjalla pitää kyllä tosiaan olla töitä tai tuo perustutkinto.
VastaaPoistaOtin hiukan selvää: siis nuo listaamani kurssit olivat intensiivikursseja, joihin ei vaadita mitään pohjaa ja joista saa ammattidiplomin, mutta normaali tutkinto CAP pâtisserie on 2 vuotinen (tosin se on varattu 16-25 vuotiaille vain, yleensä ilmainen koulutus). (Siis sama tutkintonimike, eri suoritusajat; aikuisille nopeempaa mutta kalliimpaa, tavallaan muuntokoulutusta)
VastaaPoista6 kk koulutukseen kuului 1 kk yritysharjoittelu; 4.5 kk koulutuksessa se oli vapaaehtoinen. 6 kk koulutukseen kuului 490 tuntia "labratöitä" eli tekotunteja, en tiedä miten noita kutsutte. Ja koulussa pitäis viihtyä ma-pe 8-12 ja 14-18, eli tosiaan aika rankka tehopläjäys varmaan.
Koulutuksen sisältöjä en oikein uskalla lähteä arvailemaan mutta luulis, ettei ne leipää tee, kun (leivän-)leipurille on sitten oma ammattitutkintonsa CAP boulanger. Mutta voi niitä varmaan jotenkin yhdistääkin.
HMM no löysin Alain Ducassen koulutusohjelman (tekotunnit), mutta se on kolmisivuinen! Ekaks ne opettelee eri taikinatyypit, sitten eri kreemit, sitten suklaan, sitten jäätelön, sitten sokerinkäsittelyn. Valmiista tuotteistakin oli lista:
VastaaPoista"Tartes aux pommes , Tartes Bourdalou, Tartes au chocolat , Tarte Citron, Tartes Tatin, Tartes aux fruits
Tartes avec fond dacquoise ,…
Moka, Succès, Foret noire, Opéra, Ambassadeur, Charlottes, Fraisiers, Entremets actuelles (inserts,
glaçage intégral,… ) ,…
Pithiviers, Galettes, Mille – feuilles, Vol au vent, Palmiers, petits fours salés, Dartois, Jalousies,
Chaussons,…
Brioches à têtes, brioches Nanterre, Tresses, brioches au sucre, brioches au chocolat, navettes, babas ,
savarins, croissants, …
Petits fours secs (tuiles, cigarettes, damiers, diamants, cookies,…), Petits fours moelleux (financiers,
brownies, macarons, …), Petits fours frais."
Koko selostuksen käytännön tunneista saa sivulta http://www.ensp-adf.com/cap-patissier-en-france.php kun klikkaa linkkiä "progression des cours pratiques". (Sivulla alkaa kurssin myyntivideo heti pyöriä mutta sen saa stopattua.)
Mä oon niin kateellinen ranskalaisille! Vaikuttaa täysin hömsähtäneeltä kansalta.
VastaaPoistaVaikka toi tuotteiden lista näyttää ihan hölmöltä niin kyllä Suomessakin leipuri-kondiskoulussa on helppo listata mitä tehdään, ja meille niitä välillä listattiinkin. Mutta, huoh, toi ranskalaisten lista näyttää paremmalta.
Alkoikin tekemään mieli aamuherkkuja, oispa vaikka pain au chocolat.
Toi lista on aika ihana klassikkolista :), monia oon ostanut Ranskan leipomoista. Olis varmaan Suomessakin kysyntää, jos joku vaan osais tehdä (opiskelijavaihdot!).
VastaaPoistaMutta toisaalta on se ihan ymmärrettävää, että ekaks pitää hallita oman maan traditio, koska sen mukaan suuri osa ihmisistä kuitenkin ostaa tuotteita.
Emmä tiedä kannattaako niille olla kateellisia... :) tai onhan niillä hienot perinteet, ja historia, mutta sen taakka on niin painava, ettei hirveesti mitään uutta millään alalla synny enää, kun luotetaan vaan siihen perinteeseen. Mutta kyllä sieltä hyviä leivonnaisia saa, ja ihanaa leipää.
Helsingissähän on nykyään Frambois mikä tekee ranskalaista leipää ja konditoriatuotteita. Ilmeisesti myyvät ihan hyvin.
VastaaPoistaHienosta perinteestä juontaa vielä käsittämätön itsetietoisuus ja kykenemättömyys suhtautua esim. muiden maiden ruokiin. Kaksipiippuinen juttuhan tuo on. Toisaalta Pariisissa taas tosi hyviä moderneja ranskalaisia konditorioita, esim. Sadaharu Aoki joka yhdistää ranskaa ja japania.
Ranskassa leivonnaiset tuntuu olevan niin taiten tehty, se on ehkä miks kannattaakin olla kateellinen. Pikkuleipomoissakin voi olla ehdottoman laatutuotteita. Suomessa niin ei kovin usein oo.
sadaharu! ja kyllä kyllä muutekin noi hienot tekee uutta ja hienoa.. victor&huge vaikka. huh
VastaaPoistajoo mee kouluun, sitä ois mukava seurata blogissa
Aleksi, joo ois varmaan, mutta jos mä olisin koulussa 8-18 mun päivitykset ois kyllä luokkaa "hei, olen yhä elossa mutta menen nyt nukkumaan". Tai "hei, olen yhä elossa ja en saa nukuttua, kun mietin miten ihmeessä maksan kymppitonnin lainan pois kondiittorin palkalla" (Ranskassa tosi surkea palkkataso, käytännössä minimipalkka 8.60e/h usein koulutuksesta riippumatta).
VastaaPoistaPitääpä googlata nuo teidän antamat nimet, kiinnostavaa.