Oon mä juonut kaakaota Bayonnessa...

...en nyt tiedä, onko tässä mitään leuhkimisen aihetta: opaskirjani mukaan taivaansinisestä väristään tunnettu Cazenaven kaakaokuppila oli suurinpiirtein ihan must see Bayonnen, Ranskan historiallisen suklaakaupungin, nähtävyyksistä, ja minut on niin helppo houkutella, että sain kun sainkin konkkaronkkamme suuntaamaan sinne kaakaolle, kilpailevan suklaaputiikin tehdasmaistelukierroksen sijaan. Hinnoista sanon sen, että onneksi appivanhempani maksoivat, ja samalla tunnen syyllisyyttä siitä, että he maksoivat: pelkkä kaakaokupillinen maksoi yli viisi euroa, ja pöytiintarjoiltua kaakaota sai odotella aika kauan.

Putiikki myy myös suklaalevyjä; myös suklaata, josta voi tehdä samanmakuista kaakaota mitä he tarjoavat. Ostin pienen, sadan gramman levyn tummaa vaniljasuklaata (4,5 euroa) mutta ei se kyllä maistunut vaniljalta; olisi pitänyt varmaan ostaa taivaansinisessä kauniissa kääreessä myyty chocolat à l´ancienne: vanhanajan tummasuklaalevy, jota ensin katselin. Kysyin myyjältä, että mikä suklaista maistuisi heidän kaakaoltaan ja olisi silti maistelusuklaa: hän myi mulle tuon vaniljalevyn. Kuppila oli ihan söpö vanhanaikaisuudessaan mutta paikan erikoisuus, "vaahtokaakao" paahdettujen, voideltujen briossinviipaleitten kera, on kyllä hiukan ylihinnoiteltu turistipläjäys: maksat ekstraa tunnelmasta. Kaakaon kanssa tulee pyytämättä myös pikku kupissa kermavaahtoa, pieni lisäkannu kaakaota ja kannullinen vettä.

Silti olen onnellinen, että me käytiin siellä muutakin kuin vain katsomassa...

Linkkejä: Bayonnesta ja Cazenavesta on kirjoitettu myös suositussa ranskalaisessa Chocolate and Zucchini-blogissa.